Search

McDanze proda-trilogia osa 2.

Updated: Apr 25

Pride and Prejudice


Mikä trilogia ja miksi?


Idea McDanze trilogiaan syntyi halusta tuoda esiin kolmessa eri production-projektissa McDanzelle tärkeitä asioita ja arvoja. Niille ei yksi kerta riitä! Viime kerralla vuonna 2020 McDanze-proda kertoi myötätunnon ja ystävällisyyden tärkeydestä. Nyt toisessa osassa matkaamme teemaan suvaitsevaisuudesta ja oikeuteen jokaiselle olla oma itsensä.


Blogin lopussa on linkki videoihin, josta pääset näkemään koko tuotoksen Tampereen osakilpailussa, josta voitimme kultaa.





Teoksen nimeksi on annettu Pride and Prejudice. Tämä nimi leikittelee tietysti Jane Austenin klassikkoromaanilla Ylpeys ja ennakkoluulo ja Pride tarkoittaakin teoksessa Pride-liikettä. Liikettä, joka puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.


Juuri tämän teeman valinta tuntui tänä vuonna 2022 erityisen tärkeältä. Maailmalta ja jopa Euroopasta kuuluu huolestuttavia uutisia syrjinnästä ja meilläkään saavutettu edistys ei ole itsestäänselvyys. Tänä vuonna on Suomessa kulunut 50 vuotta homoseksuaalisten tekojen kriminalisoinnin poistamisesta ja 40 vuotta on kulunut siitä, kun homoseksuaalisuus poistettiin mielenterveysluokituksesta.


Teema on vakava ja tärkeä, mutta teos, kuten Pride-liike, tuo esiin asiaa ilolla! Ollaan ylpeästi oma itsemme ja iloitaan kuten me McDanzelaiset osataan!


Production on FDO:n virallisten SM-tanssikisojen haastava tarinallinen kokonaisuus, jossa pisteytetään niin tarinaan kaari, tekniikka ja eläytyminen.


Inspiraatiosta ja tarinan kulkua


Prodaan on haettu inspiraatiota pride-liikkeen historiasta ja ikoneista. Tämä näkyy niin koreossa kuin musiikissa, joka on valittu huolella sopivaksi. Asut ja meikit ovat sukupuolineutraaleja ja ne sopisivat kenelle vain. Rekvisiittaa ei tällä kertaa juuri ole, vaan pelataan enemmän asujen väreillä.


Teos alkaa Judy Garlandin kuuluisaksi tekemällä laululla Somewhere over the Rainbow. Tämä siksi, että Judy Garland on ikoninen ja tärkeä henkilö pride-liikkeen historiassa. Liikkeen synty ajoittuu vuoden 1969 kesäkuuhun New Yorkiin. Tuolloin poliisi teki homoseksuaalien suosimaan baariin Stonewall Inniin ratsian. Baarissa oli Garlandin faneja suremassa edellisenä päivänä haudattua Garlandia ja jukeboksissa soi Garland ratsian aikana. Ratsiat olivat yleisiä, mutta tällä kertaa se aiheutti mielenosoituksia sortoa vastaan. Noiden tapahtumien seurauksena pridea vietetään edelleen kesäkuussa. Pride-lipun sateenkaariväreinen sanotaan myös saaneen inspiraation tästä laulusta.



(Kuvia harjoituksista, joista ei naurua ole puuttunut.)


Koreon alussa Mona pukee punaiset kengät kuten Judy Garlandilla oli roolissaan Dorothyna elokuvassa Ihmemaa Oz. Tästä alkaa matka sateenkaaren toiselle puolelle. Laulua ei laula tällä kertaa Garland, vaan livenä omat lahjakkuutemme Kaisla.


Ensimmäisessä osiossa esillä pääsevät pride-lipun väreissä esiintyvät Mona, Annina, Kaisla, Elissa, Juulia ja Maiju haaveillen maailmasta sateenkaaren tuolla puolen.


Livelaulun jälkeen siirrytään teoksen nimen prejudice – ennakkoluulo osaan. Musiikkina on Mikan Grace Kelly. Tämä biisi löytyy yleisesti pride-soittolistoilta ja sanoituksessa ihmetellään miksi ihmeessä toinen ei tykkää, vaikka kaikkensa yrittää. Tässä koreossa pääsimme oppimaan meille uutta Fosse-tyyliä. Bob Fosse oli maailmankuulu koreografi, jonka kädenjälki näkyi mm. Cabaret-musikaalissa.


Tässä osiossa värikkäät ja epäluuloiset käyvät vuoropuhelua. Värikkäät ihmettelevät mikä heissä pelottaa ja miksi muut väistävät. Epäluuloiset karttavat heitä ja kävelevät lopulta pois.


Epäluuloisissa kuitenkin herää kiinnostus siihen mitä värikkäillä oli sanottavaa. Vähitellen tunne vaihtuu epäluulon sijaan rakkaudeksi. Biisinä soi Bronski Beatin I feel love. Tämä versio laulusta valittiin, koska laulaja Jimmy Sommerville on rohkeasti kertonut jo 80-luvulla ongelmista, joita homous on hänelle aiheuttanut ja pikkukaupunkien ahdistavasta ilmapiiristä vähemmistöille.



(Kuvia harjoituksista.)


Tämän laulun aikana epäluuloiset vaihtavat myös sateenkaaren väreihin. Mustien hameiden sisältä paljastuvat pridevärit yksi kerrallaan!


Muutoksen jälkeen Mona lausuu legendaariset Ihmemaa Ozin Dorothyn sanat:”I have a feeling we’re not in Kansas anymore” tarkoittaen, että olemme kaikki astuneet uuteen suvaitsevaisuuden ja rakkauden maailmaan.


Lopuksi prodassa siirrytään yhteiseen pride-iloon!


Musiikkina itseoikeutetusti Lady Gagan Born this way! Tällä legendaarisella biisillä oli kymmenvuotisjuhla viime vuonna ja koreossa on tätä kunnioittamassa vaikutteita Lady Gagan tyylistä.


Olemme kaikki valtavan ylpeitä projektistamme eikä tämä olisi taaskaan onnistunut ilman vahvaa tukea, osaamista ja joustoa, mitä mcdanzelaisistä löytyy!


Katso tanssituotos tästä linkistä 👉🏻 https://www.mcdanze.fi/tanssivideot



(Kuvia harjoituksista.)

398 views0 comments

Recent Posts

See All