Search

Making of Production part 2

McDanze osallistuu Finnish Dance Organization FDO:n Production sarjaan. Productionissa tyyli on vapaa ja siinä on usein mukana rekvisiittaa tai lavasteita. Sarja koostuu kolmesta osakilpailusta, ja ensimmäinen kisattiin 5.9 Pajulahdessa, toinen Vantaalla 12.9. Ensimmäinen osa blogia käsitteli teoksen teeman rakentamista.


It’s popmusic and we can dance a story of kindness with it


Nimen valinta teokselle vaati hauduttelua. Tämä nimi oli kyllä jo työnimi aloittaessamme treenit, mutta lopullinen valinta tapahtui vasta keväällä. Vaihtoehtoja oli monta! Lopulliseen, pitkähköön teokseen nimeen kiteytyi monta asiaa kokemuksistani ja McDanzesta.


Olen osallistunut vuosien varrella lukuisiin FDOn kisoihin, ja tuntumani on ettei popmusiikkia juuri käytetä Performing Arts-sarjoissa. Mieleeni on myös jäänyt kerran ryhmäni saama palaute musiikistamme - kuinka se oli vain poppia. Productionissa on kuitenkin hyvin vapaat kädet musiikin tyylisuunnassa, ja popmusiikki oli luonteva valinta. Tyyli, jolla pääsääntöisesti tanssimme on commercial, ja pop soi tunneillamme kovaa! Kisoissakaan emme tätä omaa tyyliämme halunneet unohtaa.


Tammikuun startti


Projektimme ensimmäinen kokoontumiskerta koko joukkueelle oli tammikuussa 2020. Ihanaa jännitystä oli ilmassa, kun tanssijoille kerrottiin ensimmäisen kerran ideat! Teoksen esittelyyn joukkueelle oli päätetty myös satsata, jotta koko joukkomme pääsi heti kiinni tarinan tunnelmaan. Teoksen eri tunnetiloja kuvaamaan muotoilija opiskelijamme oli tehnyt moodboardit. Tunnelmataulut ilmentävät, mitä teoksen eri kohdissa halutaan ilmaista.


Tarinan kaari hahmotettiin puolestaan storyboardin eli kuvakäsikirjoituksen kautta. Käsin piirretyillä kohtauksilla kuvattiin teoksen keskeiset kohdat, jotta juonen hahmottaisi ja ymmärtäisi kokonaisuudessaan heti alusta pitäen.

Tammikuun esittelyssä oli myös mallikappaleet asuista, ja luonnokset meikeistä ja hiuksista. Visuaalinen ilme oli siis selvä jo aloittaessamme. Alkutilaisuus oli hieno orientaatio, ja tämä satsaus auttoi meitä kohti maalia lopullisen teoksen esittämisessä.





Koreosta


Uskon, että koreografian ja teoksen tekemisessä pätevät samat lainalaisuudet kuin kirjoittamisessa. Pystyäkseen kirjoittamaan tai tekemään koreota on oltava kiinnostunut siitä, mitä maailmassa tapahtuu. On seurattava uutisia, poimittava kiinnostavia juttuja, kuvia ja inspiroivia tansseja.


Koreografian tekemisessä periaatteena oli myös, että siinä on kaikille jotakin uutta ja haastetta sekä tuttujakin elementtejä. Oli aivan upeaa huomata matkan varrella, kuinka aluksi aivan mahdottomilta tuntuneet kuviot alkoivat sujumaan kuin rasvattu

Koska tanssijamme ovat kaiken ikäisiä, on selvää, että useilla on fyysisiä rajoitteita; leikattua selkää, reistailevaa polvea, nivelrikkoa ja montaa muuta. Aluksi osallistujille tehtiinkin kysely siitä millaisiin liikkeisiin uskoo pystyvänsä, ja millaisia rajoitteita kullakin on. Harkkojen edetessä ja koronan myötä joukon vähetessä, rajoitteita ei enää juuri muistettu miettiä, ja moni teki liikkeitä särystä huolimatta! Siitäkin kiitos!


Ryhmämme on myös siitä harvinainen, että koreografit tanssivat mukana. Asiassa on tietenkin hyvää ja huonoa. Itse tanssiessa tietää, miltä liike tuntuu, ja mikä on mahdollista. Haastetta on yhdistää treeneissä molemmat osat.


Tärkeimpiä kohtauksia oli kuvattu alussa piirustuksin storyboardissa, ja jossain vaiheessa käyttöön otettiin myös pienoismalli lavasta, että tilan käyttö ja mahdollisuudet hahmottuvat. Parhaimmaksi työkaluksi osoittautui lopulta excel! Koreon paikat oli helpompi tehdä ja muistaa, kun ne olivat excelissä tallessa.






Sitten tuli korona


Aloittaessamme harjoitukset tammikuussa elimme Suomessa vielä ruususen unta siinä mitä kevät toi tulleessaan. Maaliskuussa valmiuslakien käyttöönoton yhteydessä kaikki harrastustoiminta käytännössä loppui. Myös treenimme. Tämä aika todella vaati epävarmuuden sietämistä ja uskoa, että pääsemme jatkamaan projektin loppuun. Treenitauko käytettiin kuitenkin hyväksi ja silloin oli aikaa työstää eteenpäin koreota ja asuja. Aika oli hankala myös koko tanssikoululle, ja aivan uskomattomalla vauhdilla aloitin etätunnit.


Aloittaessamme projektin meitä oli yli 40, mutta koronatilanteen pahetessa pois jäi iso joukko. Kaikki heistä raskain mielin, päätös ei ollut helppo, mutta täysin ymmärrettävä. Matkan varrelle sattui myös useita sairastumisia, jotka johtivat poisjäämiseen. Pysäyttävin hetki tuli heti tammikuussa, kun rakas tanssijamme sairastui rintasyöpään.

Koreografian kannalta neljänneksen vähennys tanssijoissa vaati tietenkin melkoisia muutoksia ja näitä muutoksia tehtiin aivan viime metreille saakka. Onneksi kohtausten paikat oli pääsääntöisesti excelissä, ja muutoksia pähkäiltiin taulukoiden kanssa. Tilanne eli kaiken aikaa ja juuri ennen Vantaan kisojakin tapahtui loukkaantuminen. Päivi harjoitteli kisapäivänä tanssimaan korkealla jättihameessa!


Lopputulos on upea


Miltä kaikki sitten näytti? Aivan upealta! Itse olen äärettömän kiitollinen tanssijoilleni ja arvostan jokaista suunnattomasti. Muistamme vuoden 2020 koronasta, mutta nyt myös ihanasta, ikimuistoisesta yhdessä tekemisestä. Kiitän tanssijoitani, että olette lähteneet mukaan, kestäneet kaikki paineet pandemian keskellä ja jaksoitte tämän ikimuistoisen matkan.


Viimeisen osakilpailun jälkeen lisään tähän linkin teokseen. Tässä joitakin makupaloja kuvina.





154 views