Tänään päästetään ääneen rakas tähtisilmämme, rohkea heittäytyjä, huumorintajuinen ja älykäs Rouva Karhu. Rouva, Rouva Karhu, Pertsa - rakkaalla tanssijalla on monta nimeä. Olen suunnattoman onnekas saadessani Rouvan mcdanzelaiseksi jo miltei 10 vuotta sitten. Rouvan sanoin ja Rouvan kynän kautta käydään läpi meille kaikille monin tavoin tärkeä ja syväluotaava McGaala viime viikolta, jolla saimme kerättyä Syöpäsäätiölle noin kaksituhatta euroa.
Tiistai-ilta 20. lokakuuta istuimme Järvenpää-talon Sibelius-salin katsomossa kertaamassa pian alkavan McGaalan ohjelmaa. Pyyhin kyyneleitä, sillä suuret tunteet myllersivät: helpotus, että pitkään odotettu gaala toteutui, jännitys oman ohjelmanumeron vuoksi, liikutus Suomi LOVE:n muistoista, yllättävä huvitus klovni Babylonian hassutteluista. Suurimpina tunteina nousivat kiitollisuus siitä, että saan olla mukana ja onni, että tunnen nämä ihmiset, erityisesti Tellun.
McDanzen sydän ja sielu Tellu on johdattanut meitä tanssin kautta ystävyyteen ja ”sisaruuteen”, kuten itse sanomme. Tämän vuoden alussa läksimme Tellun rohkaisemina mukaan SM-kisaprojektiin, vaikka kilpaileminen tai edes esiintyminen eivät ole meillä läheskään kaikilla verissä. Tellun mukana uskalsimme heittäytyä ja saada itsestämme uusia puolia esiin. Kuukausien harjoittelun – ja taukojen - jälkeen saatiin esitys valmiiksi.
It’s pop music and we can dance a story of kindness with it onkin suorastaan tavattoman kiinnostava ja vauhdikas tanssiteos, jonka sanoma kiltteydestä jää katsojalle mieleen.
McGaalassa kirkastui Tellun suurisydäminen toiminta monin tavoin. Roosa nauha -keräykseen osallistuminen oli kaunis huomionosoitus rintasyöpään sairastuneelle tanssijalle. Illan ohjelman aikana katsojille ja meille esiintyjille valkeni Tellun työn yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Hän ei epäröi viedä tanssia kaikille. Hän ottaa esityksissään ja produktioissaan kantaa ajankohtaisiin asioihin, kuten mielenterveyteen, vihaan ja vihapuheeseen.
McGaala esitettiin tyhjälle katsomolle, mutta kotikatsomoissa oli yleisö paikalla etäyhteyksien kautta. Suloinen Juulia juonsi illan tyylillä ja lämmöllä. Esitettiin muistoja, taustoja ja faktoja sopivina annoksina. Nuoret lahjakkaat Elissa ja Alisa koskettivat ällistyttävän taidokkailla esityksillään. Iskuryhmä Delanyn hypnoottista tanssia olisin voinut katsoa pidempään.
Meidän vuoromme nousta lavalle oli viimeisenä. Tunnelma ensitahtien aikana suuren hameen helman alla oli iloinen ja haikea: viimeistä kertaa mennään! Muutamassa ohikiitävässä hetkessä jännittävä esitys oli ohi, mutta mieleeni jäi monia iloisia hymyjä ja riemukkaita katseita.
Oikotie onnellisuuteen
Elämme maailman onnellisimmassa maassa ja lopulta olemme alkaneet uskoa tähän tietoon. Oppineet kertovat, että onnellisuuteen tarvitaan ensiksi yhteiskunnan hyvä hallinto ja ennaltaehkäisevät palvelut. Sen jälkeen tarvitaan mielekästä, omannäköistä tekemistä, taidetta tehtynä tai koettuna ja kolmantena mahdollisuus olla osa yhteisöä, kuulua porukkaan, olla osa jotain suurempaa. Kyllä oppineet tietävät. Ja me mcdanzelaiset tiedämme myös – sillä me elämme tätä.
Ulla-Mari Karhu
alias Rouva Karhu, Pertsa
Comentários